Hyvää uutta vuotta! Blogi on ollut todella pitkään hiljaisuuden vallassa, aina ei vain aika riitä kaikkeen. Loppu vuosi oli kiireinen, kuten varmaan aika monella muullakin. Viimeksi kerroin kuinka olin aloittanut yhteisen taipaleen Tintin kanssa. Meille kuuluu hyvää! Syyskausi huipentui marraskuussa olleisiin seuranmestaruuskilpailuihin, joissa sijoituimme Timantin kanssa toisiksi luokassa helppo B, prosentteja inan alle 70. Olin enemmän kuin tyytyväinen! Tintti palasi vasta loppukesästä pitkältä sairaslomalta takaisin töihin, ja on tänä lyhyenä aikana harpponut paljon eteenpäin. Ratsastuskelit suosivat pitkälle joulukuuhun saakka meitä ulkovalmennuslaisia, joskin pimeys ja äänet ja valot saivat Tintin tekemään erinäisiä hypähtelyjä toisinaan. ;)
Alamme nousta kevään aikana helppo-A tasolle, mutta Tintti on ikäisiään jäljessä ja moni asia tuottaa sille vielä vaikeuksia. Vastalaukat sekä takaosakäännökset ovat treenin alla erityisosassa, samoin tahti kaikissa askellajeissa. Se on onneksi kerännyt hyvin lihaksia ja voimia jo kantaakseen itsensä oikein, joten raamit ovat kunnossa. Meidän kauden päätavoitteena on heinäkuun lopussa järjestettävä ratsastuskouluoppilaiden mestaruuskilpailu Kuopiossa. Kouluratsastuksessa on kaksi osakilpailua, karsinta ja finaali, joista jälkimmäinen on A-merkin kouluratsastusohjelma. Sitä kohti täytyy hioa yhteistä säveltä ja kasvattaa molempien taitopakkia. Samaa tahtia kun Tintti on kerännyt lihaksia, se on ollut myös toisinaan todella energinen ja vahva ratsastaa. Itseltä loppuvat joskus siiinä kohdin keinot kesken, kun takapäästä tulee pukkia ja etupää lyhenee kun kaikki lihakset jännittyvät. Muuten meidän yhteistyössä ei ole ongelmia ollut, vaan meillä on hyvä yhteishenki keskenämme.
Tintti on toki tehnyt nyt enemmän ratsastuskoulutunteja ja joskus sitä ei ehkä ihan huvittaisi joutua antamaan 100% itsestään vaaditaaessa. Ennen seuranmestaruuksia oli juuri tällainen viikko, valmennuksessa ei laukkaohjelmasta tullu mitään. Onneks ravi on aina yhtä hienoa ja se alkaa olla jo oikealla tavalla koottua. Parasta Tintissä on sen muutos kilpailuissa. Kun se astuu kisa-alueelle, se suorastaan ryhdistäytyy ja koko sen olemus huutaa "katsokaa minua!". Ehdottoman tärkeä piirre kisahevosessa!
Talvi ja paukkupakkaset ovat siirtäneet tunteja hieman, mutta toivottavasti ensi viikolla lauhtuu niin että päästään taas tosi toimiin. Hiljaisempina päivinä on voinut keskittyä henkiseen valmentautumiseen tulevaa kautta varten ja pitää huolta omasta kunnosta. Olen myös tehnyt valmennus- ja kisakalenteria, sekä tehnyt joitain varustehankintoja kevätkautta boostaamaan. Pysy kuulolla, kun kevätkausi starttaa!
